Sivuilla käsitellään lähinnä pohjalaisia ja erityisesti eteläpohjalaisia sukuja, koskapa allekirjoittaneen esivanhemmista 90% sijoittuu Teuva-Lapua-Koivulahti -kolmion sisään, vaikkakin elossa olevat vaikuttavat ruuhka-Suomessa.
Näiden sukusivujen tarkoitus on edistää suvun jäsenten välistä yhteydenpitoa. Internetin avulla etäisyydet ja aika menettävät merkityksensä. Kaikki eri suvut on lueteltu yhteisessä sukunimiluettelossa.Kaikki luettelon henkilöt eivät siis ole sukua keskenään, eivätkä kaikki suvut ole välttämättä pohjalaisia.
Jos havaitset yhteisiä esivanhempia, ole ystävällinen ja lähetä sähköpostia.
Erikoisen mielellään siten, että täydentävät tiedot ovat suoraan gedcom-muodossa.
Jos löydät virheellisiä tietoja, niin sitä suuremmalla syyllä ota yhteyttä - yhteistyön avulla nämäkin sivut on rakennettu!
Teuvalle
asettunut Filppula / Vilppula
-suku sai nimensä paikkakunnalle Kauhajoelta muuttaneen Matti Kosken ostaman tilan nimen mukaan, kuten tapana oli. Kruununvoudilta ostetun tilan nimi oli alunperin Philpuula, mutta se ääntyi pohjalaisten suissa Filppulaksi. Suku on jatkumoa Teuvan Kauppiloille, Löija / Klemola - suvulle, Vetelin Torppa -suvulle sekä kaustislaisille Wirkkala ja Varila - Warg suvulle, kts. esipolvikaaviota. Vanhinta haaraa on kattavavasti tutkittu Kainu / Torppa -projektissa. Viimemainittujen sukujen jälkeläisten joukosta tapaamme monia huomattavia musiikinharjoittajia. Suvun edesmennyt Räisälän Unnunkoskella syntynyt jäsen, innokas kuoromies ja opettaja Olavi Vilppula, kirjoitti aikanaan mielenkiintoisen tutkielman Valkjärveläisistä naimatavoista - tutustukaa! Olavi hankki osaamisensa riiatessaan tulevan vaimonsa Elna Turkin kanssa.
Sukuun läheisesti montaa eri reittiä vaikuttanut
Flander -suku liittyy varmaan yhtälailla kaikkiin Vähänkyrön sukuihin; 1630-luvun alussa syntyneellä Juho Flanderilla on noin 10.000 jälkeläistä tässä tietokannassa. Tiettävästi kaikki Suomen Flanderit ovat Vähänkyrön Perkiön Flanderin talosta lähtöisin - perin harvinaista Suomessakin!
Näihin sukuihin liittyvä Tanner -suku on pääosin Kai Tannerin keräämä.
Pohjanmaalla on aina nautittu tuosta vaaran viehätyksestä, minkä ristiin naiminen mukanaan tuo. Ilmankos pohjalaiset ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä jo ulkonäöltään - puhumattakaan luonteenpiirteiltään: tämän pohjalaisen heimon vahvuuden pani merkille jo Sakari Topelius (Finland framstäldt i teckningar 1845):
"Yleensä voidaan pohjalaisia luonnehtia ujostelemattomiksi, tarmokkaiksi ihmisiksi, joilla on luonnonlahjakkuutta ja joiden luonne on monesta syystä sekä liikkuvaisempi että itsenäisempi kuin muualla Suomessa." Senkin Topelius oli huomannut, että pohjalaiset naiset ovat reippaampia kuin missään muualla Suomessa ja suoriutuvat ulkotöistä ja hevosen ajosta siinä missä miehetkin.
Jos suomalaiset mittasivatkin naisen arvoa etupäässä hyvänä työihmisenä niin toisaalta ulkomaanelävät osasivat antaa arvoa muillekin piirteille: 1700-luvun lopussa italialainen tutkimusmatkailija Giuseppi Acerbi kiersi Suomea yhdessä mailmanmatkaaja E.D. Clarken kanssa. Jälkimmäinen totesi kirjassaan ettei hän ollut tavannut missään maailmankolkassa niin kauniita naisia kuin Vähänkyrön Haarajoella.
Näistä pohjalaisten hienoimmista luonteenpiirteistä on lisäksi mainittava kateus. Se ei ole mikään tavanomainen jähmettävä kalavesien kuolettaja vaan positiivinen luonnonvara; pohjalainen ei halua viedä muilta vaan panna paremmaksi! Näissä merkeissä on syntynyt uusi epävirallinen Suomen ennätys sukupuun pituudessa; kenellä on esittää enemmänkuin täällä - 98 sukupolvea! Suuri pohjalainen hiihtäjäkuningas Juha Mieto tosin haastaa, mutta osin voi olla kyse mytologiasta. Päätelkää itse - vai löytyykö sukupoliisi, joka voi todistaa vääräksi?
Sekä pituutta että laajuutta löytyy myös
Kuusimäen suvusta. Monella hyvällä hiihtäjällä on pohjalaiset sukujuuret. Näin myös maailmamestari
Aino-Kaisa Saarisella. Voittamiseen tarvitaan päättäväisyyttä ja sisua sekä itsetuntoa - ja sitähän lakeuksilla riittää.
Ryöväri on Vähänkyrön
Järvenkylän vanhin talo, joka on myös antanut
nimensä koko kylälle. Järvenkylä sijaitsee Saarenpään ja Merikaarron
välissä Kyröjoen pohjoisrannalla. Kylän maat vapautuivat meriveden vallasta tuhat vuotta sitten, mutta pysyvä asutus Järvenkylään tuli vasta 1300-luvulla. Kylässä on nykyisin asukkaita noin 120.
Rövar -nimellä suku ei enää tohdi kulkea, mutta erinimisiä jälkeläisiä on tässäkin tietokannassa paljon, noin 21000 kpl puolisot mukaanlukien.
Rövar / Flander - suvun varmaankin tunnetuin jäsen on
Jorma Ollila. Samalta kylältä Hiiripellosta, Tapion talosta, juontaa juuret myös toiseen Nokian johtajaan, Esko Ahoon!
Tietokannassa olevat nimet ja perheet on kerätty yhteistyönä. Suurin osa tiedoista perustuu Allan Valtarin toimittamaan hakuteokseen "Vähänkyrön Järvenkylän historia ja sukuperinnekirja", julkaisijana Järvenkylän Historia- ja perinnepiiri, 2.painos 1999. Tämä 300-sivuinen, 15 vuoden työn tulos sisältää noin 20.000 nimeä. Kattava esitys vähäkyröläisistä ja laajemmaltikin Etelä-Pohjanmaalta. Kirjasta on myös uudempi, laajennettu laitos! Tämän lisäksi on hyödynnetty Valtarin toista suurteosta "Vähänkyrön Kantatalot 1490-2009" sekä Raili Pihlajamäen hienoa kirjaa: Vähänkyrön Anttilan sukua.
Kirjallisuuden arvostus on Vähässäkyrössä ollut aina lujassa. Tästä on osoituksena muutkin perinnekirjat kuten Merikaarron historiapiirin "Merikaarto ja sen elävä historia", 2009 sekä Ojaniemen kyläyhdistys r.y:n "Ojaniemen historiaa ja vähän nykyaikaakin", 2009.
Kirjojen avulla perheiden väliset kytkökset eivät kuitenkaan avaudu yhtä selkeästi kuin sukukarttojen avulla, ja tämä oli motiivi näiden sivujen tekemiseen. Tietokannassa on nykyisin yli 21.000 Vähäkyrössä syntynyttä, joten työ jatkuu (ja tuskin valmistuu koskaan...). Jos sinulla on hallussasi sukutietoja puuttuvista haaroista, ota yhteyttä! Yritetään kerätä ne loputkin 5.000, jotta saataisiin Vähäkyrö täyslukuiseksi.
Suurkiitokset perheiden kartoituksesta kuuluvat myös
Eteläpohjalaiset Juuret
toimituskunnan varsinaisille sukututkijoille, jotka vaivojaan säästämättä ovat ratkaisseet monta arvoitusta käräjäpöytäkirjoja ym. alkuperäislähteitä käyttäen.
Koivulahdelta kotoisin olevien Kuni ja Willför -sukujen selvitys on myös monen sukututkijan työpanoksen tulos. Pääosin sen ovat koostaneet Stefan ja Håkan Kuni legendaarisen sukututkijan K.V Åkerblomin työn pohjalta - mukana on monta sukua Vaasan lähiympäristöstä. Marita ja Thure Näsman ovat tehneet hyvän kokoelman suvustaan ja ystävällisesti toimittaneet sen sivuillemme. Samoin Heikki Perkiö on monipuolisesti auttanut sukutietojen hankinnassa mm. Peltoniemen osalta (kaavio jäänyt vielä vaillinaiseksi Explorerin muistin riittämättömyyden johdosta). Peltoniemen suku on yksi laajimmista suomalaisista suvuista, Perkiön tiedostossa on yli 135.000 jälkeläistä. Tällä hetkellä Lauri Peltoniemen jälkeläisiä tässä tietokannassa on yli 31.000. Jos havaitset katkenneen sukujohdon niin ilmoita!
Tietokanta on kerätty lähinnä siksi, että saa käsityksen sukujen välisistä liitoista. Päivämäärillä ja detaljeilla on ollut pienempi painotus. Täten tietoihin ei voi luottaa, nettijulkaisu ei koskaan ole referenssi sukututkimuksen kannalta. Valitettavasti käytetty ohjelmakaan ei mahdollista viitteitä käytettyihin lähteisiin. On siis ehdottomasti parasta tarkistaa asiat alkuperäislähteitä käyttäen.
Pohjalaisia sukuja on verrattain hyvin kirjattu. Tästäkin tietokannasta löytyy n. 500 kpl 1400-luvulla eläneitä ja runsaat 1600 ihmistä, jotka elivät 1500-luvulla. Osa kiitoksista kuuluu fiksulle papistolle, mutta osan kiitoksista otamme itse; väki oli tuhkatiheään rettelöimässä käräjillä ja siitähän jää iänikuinen muisto.
Sursill - sukua, joista 5790 on syntynyt Vähässäkyrössä, siis noin neljännes tiedostossa olevista Vähäkyröläisistä - melkoinen Sursill-keskittymä - olisiko paikkakuntakohtainen ennätys?
Vähäkyröläisen Matti Mullon sukua, yhteensä noin 13.000 puolisoineen.
Lauantaina, Kesäkuun 12 päivänä 2010 pidetttiin Vähässäkyrössä ensimmäinen sukutapaaminen teemalla "Flandereita 500 vuotta". Sukukirjat "Flanderin talo ja asukkaat" sekä "Juho Juhonpoika Flanderin jälkeläiset" ja niihin liittyvä kyläkartta julkaistiin (kirjoja saatavana Eteläpohjalaiset Juuret toimituskunnalta , pakettihintaan 22€) ja päätettiin perustaa Flanderin sukuseura. Paikalla oli yli 200 sukuun kuuluvaa.
Tietokannassa olevat nimet ja perheet on kerätty yhteistyönä. Suurin osa tiedoista perustuu Allan Valtarin toimittamaan hakuteokseen "Vähänkyrön Järvenkylän historia ja sukuperinnekirja", julkaisijana Järvenkylän Historia- ja perinnepiiri, 2.painos 1999. Tämä 300-sivuinen, 15 vuoden työn tulos sisältää noin 20.000 nimeä. Kattava esitys vähäkyröläisistä ja laajemmaltikin Etelä-Pohjanmaalta. Kirjasta on myös uudempi, laajennettu laitos! Tämän lisäksi on hyödynnetty Valtarin toista suurteosta "Vähänkyrön Kantatalot 1490-2009" sekä Raili Pihlajamäen hienoa kirjaa: Vähänkyrön Anttilan sukua. 
